Kotikokki ja lintubongari

Nyt tehdään vanhemmat, kotitaloustaitoiset ja muuten vain viisaat ylpeiksi! Muutaman viime päivän aikana on tullut vastaan monta kummaa tilannetta ja hetkiä, jolloin olisi kuulunut käyttää sitä kuuluisaa maalaisjärkeä. Viimeiset ovat pääsääntöisesti päättyneet siihen, että olen todennut tekeväni seuraavalla kerralla päinvastoin.

Ruuanlaitto. Olen tähän mennessä tehnyt vaikka mitä kastikkeita ja pyttipannuja, mutta ensimmäinen kerta oli kaikista paras. Olen jostain lukenut tai kuullut, että itsevarmuus kokkaillessa on ensiarvoisen tärkeää. Ei pidä kyseenalaistaa omia kykyjään. Tämä oli minulla ohjenuorana.

Tavoitteena oli siis tehdä kermainen kalakastike. Host-äiti pyysi käyttämään ruokakerman jämät ja avaamaan sitten uuden purkin. Näppäränä tyttönä sitten aloin nostella tarvittavia purkkeja pöytään. Niitäpä oli melko monenlaista laatua, eikä minulla ollut hajuakaan siitä, mitkä olivat mitäkin. 'Vispgrädde', luki yhdessä purkissa, joten työnsin sen takaisin jääkaappiin. En mä mitään kermavaahtoa tähän halua, oli kirjaimellisesti ajatus siinä vaiheessa. Tuskailin siinä sitten aikani, kunnes muistin ohjeen: Itsevarmuus! Heilautin kastikkeeseen sitten vähän kaikkea mikä oli valkoista ja paksua. Myöhemmin selvisi, että vispgrädde olisi kuulunut kastikkeeseen, toisin kuin host-äidin aamupalaksi syötävä maitorahka/kermaviili. Ruoka oli kuitenkin hyvää, samoin seuraavina päivinä väsäämäni pyttipannu ja chili-inkivääri-kanakastike!

Ulkona haahuillessa tulee vastaan kaikenlaista kummaa, joka herättää mielenkiinnon ja muutamia kysymyksiä... Ensinnäkin tämä pieni pensas. Ovatko vadelmat vanhentuessaan mustia vai karhunvatukat raakoina pinkkejä? Vai onko tässä jokin ihan muu marja?

Loppuun vielä luontokuvaaja Gyldenin parhaimmistoa.
Paikka: Tienviereinen pusikko, josta kuului jännittävää nakutusta
Välineet: iPhone 4s ja 2dl kermaviiliä (saattaa olla, että luontokuvaaja oli palaamassa kauppareissulta)
Tulos: No on se lintu!

Sara