perjantai 20. syyskuuta 2013

Helsinki-Arlanda

On aina hienoa kuulla tarinoita ihmisistä, jotka ovat haaveilleet au-pairiksi lähtemisestä vuosia ja tehneet kaikkensa sen eteen, että heidän haaveensa toteutuisi. Tämä ei kuitenkaan ole sellainen tarina. Ensimmäinen häive au-pairiudesta kelluskeli mieleni taka-alalla viime keväänä pääsykokeisiin lukiessa. Se oli sellainen hymyillen ja naureskellen heitetty varasuunnitelmista viimeisin, jota en varsinaisesti edes harkinnut. Eikä kukaan ottanutkaan sitä tosissaan.

Elokuun alussa päätin, että nyt on lomat lomailtu ja elämällä pitää tehdä jotain järkevämpää kuin Gossip Girlin uusinnat Netflixistä. Toimin kuten jokainen työtön, opiskelupaikaton, kotonaan asuva nuori varmasti tekee ensimmäisenä: otin yhteyttä ruotsalaiseen perheeseen ja huomasin omistavani menolipun Ruotsiin.

Tällä hetkellä huoneessani vallitsee hallittu kaaos. Matkalaukku on auki lattialla ja täysin tyhjä, lukuunottamatta mukavuudenhaluista maatiaiskissaa, joka sähisee kun sitä yrittää siirtää pois. Koko vaatekaapin sisältö on taktisesti levitetty huojuviin pinoihin ympäri huonetta. Tämä tilanne on niin käsittämätön! Miten pakata puolen vuoden vaatteet, kun huomioon pitää ottaa kaikki mahdolliset tilanteet lasten kanssa kurakossa plutaamisesta mahdollisiin sukujuhliin? Joka tapauksessa yhtälö on arvattavissa. Liikaa tavaraa, liian vähän tilaa. Ja vihainen kissa kuluttamassa sitäkin vähää.

Tässä blogissa välitän kuulumisiani naapurimaasta, ilmiannan itseni seikkaillessani kodinkoneiden (hej på dig, pyykkikone, hauska tutustua!) parissa sekä jaan ajatuksia, kokemuksia ja palasia uudesta au-pairin elämästäni. Kysy ja kommentoi, jos jotain putkahtaa mieleen! :)

Sara

4 kommenttia:

  1. Täällä minä heti ensimmäisenä :) Sait kivaks tän ulkoasun näköjään. Kai sitä on pakko rupee seuraamaan tätä :D Jos hyvä tuuri käy ni tää vois olla semmonen julkinen nolaus tai jotain :DD Just kidding, hyvin se menee <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on sun oikeutes ku autoit mut alkuun! Kiitti, mä tappelin ja väänsin ja päätin etten koske enempää etten vahingossa tuhoo jotain ja joudu alottamaan alusta! ;) Kuule ihan rehellisesti aion laittaa kaikki mokat myös. Pitäähän sitä äitille infota ja puhelimessa ei kehtaa kertoa...
      Ihana sinä! :D

      Poista
  2. Jeeeeeee, oot nii hyvä kirjottaa Sara, keep this up !! : ) ja tsemppiä !!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiiiitos Lotta! Mä yritän, otan sit mallia sulta ku oot jaksanu kaiken alkuinnotuksenki jälkeen ylläpitämään sun blogia :))

      Poista